Luova idea lähti kohderyhmästä ja siitä miten he toimivat. Nuoret 25-34-vuotiaat kaupunkilaiset dokumentoivat mitä he syövät ja juovat, yksin ja yhdessä ystäviensä kanssa sekä jakavat sen muille sosiaalisessa mediassa. Kohderyhmänä he suhtautuvat kriittisesti sekä siiderikaterogiaan että markkinointiviestintää ylipäätään. Näille edelläkävijöille halusimme tarjota digitaalista inspiraatiota ja löytämisen iloa. Happy Joe brändin ydin Simple Premium – hyvä elämä – yhdistetään laadukkaaseen ruokaan, yksinkertaisiin onnen hetkiin, kauniisiin asioihin ja tunnelmiin. Instagramin avulla kuka tahansa voi jakaa hetkiä elämästään ja kertoa kuvilla oman tarinansa. Happy Joelle Instagram mahdollisti paitsi oman visuaalisen tarinanakerronnan, mutta myös kohderyhmän osallistamisen tekemään yhdessä brändin kanssa sisältöä Happy Joen muihin digitaalisiin kanaviin. Happy Joen Instagram profiili @happyjoecider avattiin syyskussa 2012, ensimmäisten suomalaisten brändien joukossa. Tavoite oli toimia Instagramista kaksisuuntaisesti; tuottaa kiinnostavaa sisältöä seuraajille ja osallistaa kohderyhmää tekemiseen ja kuvasisällön tuottamiseen. Laadukkaan sisällöntuotannon varmistamiseksi Happy Joen kuvaajaksi kiinnitettiin ammattivalokuvaaja Kristiina Männikkö. Hän taltioi kiinnostavia urbaaneja ilmiöitä Happy Joen Instagram –feediin sekä ohjeisti Instagram-kuvauksen saloihin NYT.fi:ssä julkaistussa artikkelisarjassa. Keväällä 2013 lanseerattiin ”Lautaselta ja sen vierestä” –valokuvauskilpailu, johon osallistuttiin julkaisemalla Instagramissa kuva hashtagillä #happyjoecider. Digitaalisesta tuli fyysistä, kun parhaat kuvat kerättiin valokuvanäyttelyksi 2013 Flow Festivalille Happy Joe -alueelle. Instagram mahdollisti myös Happy Joen verkkosivuston tekemisen yhdessä kohderyhmän kanssa. Suuri osa sivuston kuvasisältöä on kohderyhmän Instagramissa tuottamaa ja sen kautta Happy Joe voikin aidosti väittää olevansa yleisönsä näköinen brändi.